Suomi
Säkeistö 1
Humalapellot levittäytyvät Kentin taivaan alla
köynnökset kiipeävät korkealle salkoihin
poimin kävyt sadonkorjuussa
kädet vihreinä pihkasta
oluen tuoksu ja maan kokkareet
päivä jolloin kausi kutsui minut takaisin
Säkeistö 2
Kaverit kaupungista liittyvät vetoon
nauramme rivien välissä
he pakenevat savua
minä pakenen rutiinia
humala opettaa kiipeämistä
ennen kuin se opettaa putoamista
Säkeistö 3
Panimomestarit odottavat satoa
täytän säkit täyteen
vakat laskevat tunteja
keho elossa työssä
poiminta vapauttaa
sitoo
Säkeistö 4
Sade uhkaa myöhäistä satoa
peitän kasat nopeasti
kuulen köynnöksen kahinan
mieli oluen lopussa
pelto lupaa vaahtoa
jopa märässä
Säkeistö 5
Hämärä kultaa humalankuivaamot
heittää lämpöä päivän saaliille
jaan lasin työporukan kanssa
kuulen sadonkorjuulaulun
kaudet päättyvät makeina
sitten karvaina.
Säkeistö 6
Poimija poimii tiensä
Kentin humala on kausittainen nousuni
köynnökset tikapuuni lyhyeen iloon
pellon oikea-aikaisessa riimissä
kunnes käpy putoaa irti.
Alkuperäinen teksti
Verse 1
Hop fields stretch under Kent sky
bines climb the poles high
I pick the cones at harvest
hands green with the resin
ale scent and earth clods
the day the season called me back
Verse 2
Mates from the city join the pull
we laugh in the rows
they escape the smoke
I escape the routine
the hops teach climb
before they teach fall
Verse 3
Brewers wait for the yield
I fill the sacks full
bushels tally hours
body alive in the labor
picks liberate
bind
Verse 4
Rain threatens the late crop
I cover the piles quick
hearing the bine's rustle
mind on the beer's end
the field promises froth
even in the wet
Verse 5
Dusk gilds the oast houses
casts warmth on the day's take
I share a pint with the crew
hearing the harvest song
seasons end sweet
then bitter.
Verse 6
The picker picks her path
Kent's hops my seasonal climb
bines my ladder to brief joy
in the field's timely rhyme
till the cone drops loose.
Svenska
Vers 1
Humlefälten sträcker sig under Kents himmel
humlerankorna klättrar högt på störarna
jag plockar kottarna vid skörd
händerna gröna av kåda
öldoft och jordkokor
dagen då säsongen kallade mig tillbaka
Vers 2
Kamrater från staden hjälper till att dra
vi skrattar mellan raderna
de flyr röken
jag flyr rutinen
humlen lär ut klättring
innan den lär ut fall
Vers 3
Bryggarna väntar på skörden
jag fyller säckarna fulla
skäpporna räknar timmar
kroppen levande i arbetet
plockningen befriar
binder
Vers 4
Regn hotar den sena skörden
jag täcker högarna snabbt
hör humlerankans prassel
tanken vid ölets slut
fältet lovar skum
även i vätan
Vers 5
Skymningen förgyller humletorkarna
lägger värme över dagens skörd
jag delar ett ölglas med arbetslaget
hör skördesången
säsonger slutar sött
sedan bittert.
Vers 6
Plockerskan plockar sin väg
Kents humle är min säsongsklättring
rankorna min stege till kort glädje
i fältets tidsriktiga rim
tills kotten faller lös.